Nyt on kuvia! Selvästikin pitää harjoitella tuota kuvien ottamisen valoitusta ja muokkaamista, ne kun ovat lähes outoja käsitteitä. Kuvaaminenkin tapahtuu puhelimella, koska laatu on ihan yhtä hyvä kuin talouden pokkarikamerassa.
Postauksen pääosaa esittää tänään lipasto/piironki/senkki/kaappi tai miten ikinä sitä haluaakaan kutsua. Alunperin kaappi oli männynvärinen ja ei sopinut omaan sisustustyyliin. Monesta useasta aikomuksesta huolimatta "ennen" kuvaa ei ole, vaikka kyseinen kaappi seisoi puolisen vuotta alkuperäisessä kuosissaan ompeluhuoneen tukkona. Ensimäinen ja ainoa kuva työstöprosessista on kuva kun laatikot on maalattu kertaalleen. Yksi ovi jäi alkuperäiseen asuunsa, koska sitä ei ainakaan nyt tarvittu, joten siitä näkee millainen oli lähtötilanne.
Ovea on kuitenkin hiottu, koska se ehkä saattaa joskus tulla käytöön, jos seuraava tietokone on tarpeeksi pieni ja ovi mahtuu kiinni. Silloin kuitenkin oven keskiosa vaihtuu verkkoon tai vastaavaan, jotta ilma pääsee kiertämään tarpeeksi. Keskiosa tuntuu olevat ihan helposti irrotettavissa ilman sahailuja ja rikkomista.
Olen tosi hyvä muistamaan "lähtötilanne" kuvien ottamisen. Joten tässäkin on lähes lähtötilanne, vain yksi kirjahylly tyhjennettynä ja pois siirrettynä. (Ja mulla on yleensä jotain katsomista kun teen jotain. Edes ääneksi. Nyt siis oli vuorossa Hercule Poirot.)
Tässä kuva kun molemmat kirjahyllyt on kiikutettu pois ja ja kirjat kasassa lattialla. Näyttää paljon isommalta määrältä kuin hyllyssä ollessaan! Pieni osa kirjoista päätyi kirppiskasaan ja koulukirjat siirsin muualle (eli tällä hetkellä ompeluhuoneen lattialla odottamassa kohtaloaan). Kuvasta myös näkee edellisen TV-pöydän pienuuden ja mataluuden, jonka vuoksi oli tarpeen saada uusi korkeampi pöytä tilalle.
(Meillähän on TV-ruudun kautta käytössä myös tietokone, eli vaikka tuota telkkariksi kutsuukin niin tietokone käytössä se on arviolta 95 % ajasta, joskus saattaa mennä viikkoja ennen kuin edes kääntää varsinaisen TV:n puolelle. Kuitenkin elokuvia ja areenan sarjoja tulee katsottua, joten vähän telkkaria katsovaksi ei itseään passaa luokitella.)
Tämä oli yllättävän pitkään vievä vaihe tässä urakassa. Noita johtoja riitti ja riitti joka laitteesta! Onneksi olin kerrankin järkevä ja merkkasin ja numeroin kaiken. Ei mitään ongelmia takaisin asentaessa. Pitkään vei myös kaiken sen pölyn imuroimisessa, jota tuonne johtojen sekaan oli kertynyt. Jos on vain keinoja, miten saada johdot suojattua sen verran pölyltä, että imurointi tulee helpommaksi, saa kertoa kommenteissa. Nykyinen tulos on yhtä sekamelskaisen näköinen kuin ennen ja tiedän, että se tulee keräämään paljon pölyä.
Tämän yhteydessä kerättyä tuli myös kaikki ylimääräiset johdot, joita oli, mutta vähemmän kuin olin uskonut. Noissa laitteissa vain on paljon johtoja, jotka antoivat sekaisen ja ylimääräisen vaikutelman. Kivointa oli päästä eroon lattialla kulkeneesta ylimääräisesta antennijohdosta, joka olikin ollut haitolla siivotessa.
Paketti kasaantuu pikkuhiljaa...
Kaiuttimenjohdot ja nettipiuha pääsivät kulkemaan katon rajaa pitkin entisen lattian rajan sijasta. Suuri tervetullut muutos tämäkin. En ole muuten ajatellutkaan aikaisemmin miten paljon varoin astumasta niiden lattiaan kiinni teipattujen johtojen päälle, kun tuntuivat ikävältä jalkapohjissa. Johtojen poislähdön jälkeen astelin vaistomaisesti johtojen paikan yli monta päivää, vaikkei mitään varottavaa ollutkaan.
Kuvassa näkyy vain kaiuttimen johto, nettijohto piti kiinnittää vasta myöhemmin, kun ei ensin ollut tarpeeksi pitkää nettipiuhaa, että olisi yltänynt kiinni modeemiin asti, enkä minä nyt kokonaista iltaa sentään ilman nettiä voi viettää! Äitin varastoista se pitempi johto sitten löytyi ja päätyi paikalleen. Nuo naulat, joissa on valmiina tuo johdonkiinnitysosa, ovat luvattoman heikkoja. Katkaisin vaikka kuinka monta ja menetin hermoni jo niille.
Ovet jo paikallaan, Edistystä! Huonekalujen sijainnit ovat lopulliset, eli toinen kirjahylly jäi pois ja siirtyy kangaskaapiksi. Toiseen kirjahyllyyn mahtuivat kaikki kirjat oikein siististi, vaikka lattialla kirjakasa olikin varsin vaikuttava.
Siinä sitten helat paikallaan. Valitettavasti ostin aivan liian vähän heloja, enkä tiedä mistä näitä nyt keksisi lisää. Yritän olla rohkeampi värien käyttäjä sisustuksessa ja valitsin turkoosinvihreät tuttujen ja turvallisten mustien sijasta.
Maatuskaperhe paikallaan digiboksin päällä, Nämä ovat kulkeutuneet kotoa ja ovat nyt asustaneet digiboksin päällä ainakin vuoden verran. Niin kivan näköinen perhe, että ansaitsevat erityismaininnan.
Kaikki valmiina! Kuvaa vain yhdestä pienestä kulmasta, koska kuvaustaitoni ovat niinkin loistavat, etten kelpuuttanut muita. Kuvakulmasta jää siis puuttumaan kirjahylly, mutta sen paikka olikin jo aiemmassa kuvassa. Olohuoneen toista puolta en nyt kuvannut ja laittanut esille, koska siellä on muutamia väliaikaisratkaisuja ja vastaavia, joita en nyt ihan vielä laita esille, jos ollenkaan.
Valokuvaseinällä olevan piirongin olen myös kunnostanut itse ehkä noin kolmisen vuotta sitten. Kunnostuksen alkaessa se oli ollut muutaman vuoden varastoituna vanhaan luhtiin (eli aittaan), eli kylmä tila kyseessä. Sitä aiemmin se oli useita useita vuosia kylmässä eteisessä, eikä siitä ollut mennyt kuin kansi rikki. Loistavaa laatua siis loppuunsa. Piironki on ukkini ostama ja se on peräisin 50-60 luvulta.
Pöydällä sattuvat näkymään myös villasukan tekeleet, jotka eivät ihan vielä ole valmiit.
Pitkä postaus tuli tällä kerralla, mukavaa jos jaksoit lukea loppuun asti. Ideoita tulevien blogitekstien aiheista voi antaa kommenttiboksiin ja lukijaksikin saavat kaikki halukkaan ilmoittautua. Mukaan vain!
Lukemisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti