TV-taso ja sen osittainen ympäristö

Nyt on kuvia! Selvästikin pitää harjoitella tuota kuvien ottamisen valoitusta ja muokkaamista, ne kun ovat lähes outoja käsitteitä. Kuvaaminenkin tapahtuu puhelimella, koska laatu on ihan yhtä hyvä kuin talouden pokkarikamerassa. 

Postauksen pääosaa esittää tänään lipasto/piironki/senkki/kaappi tai miten ikinä sitä haluaakaan kutsua. Alunperin kaappi oli männynvärinen ja ei sopinut omaan sisustustyyliin. Monesta useasta aikomuksesta huolimatta "ennen" kuvaa ei ole, vaikka kyseinen kaappi seisoi puolisen vuotta alkuperäisessä kuosissaan ompeluhuoneen tukkona. Ensimäinen ja ainoa kuva työstöprosessista on kuva kun laatikot on maalattu kertaalleen. Yksi ovi jäi alkuperäiseen asuunsa, koska sitä ei ainakaan nyt tarvittu, joten siitä näkee millainen oli lähtötilanne.

Ovea on kuitenkin hiottu, koska se ehkä saattaa joskus tulla käytöön, jos seuraava tietokone on tarpeeksi pieni ja ovi mahtuu kiinni. Silloin kuitenkin oven keskiosa vaihtuu verkkoon tai vastaavaan, jotta ilma pääsee kiertämään tarpeeksi. Keskiosa tuntuu olevat ihan helposti irrotettavissa ilman sahailuja ja rikkomista.

Olen tosi hyvä muistamaan "lähtötilanne" kuvien ottamisen. Joten tässäkin on lähes lähtötilanne, vain yksi kirjahylly tyhjennettynä ja pois siirrettynä. (Ja mulla on yleensä jotain katsomista kun teen jotain. Edes ääneksi. Nyt siis oli vuorossa Hercule Poirot.)

Tässä kuva kun molemmat kirjahyllyt on kiikutettu pois ja ja kirjat kasassa lattialla. Näyttää paljon isommalta määrältä kuin hyllyssä ollessaan! Pieni osa kirjoista päätyi kirppiskasaan ja koulukirjat siirsin muualle (eli tällä hetkellä ompeluhuoneen lattialla odottamassa kohtaloaan). Kuvasta myös näkee edellisen TV-pöydän pienuuden ja mataluuden, jonka vuoksi oli tarpeen saada uusi korkeampi pöytä tilalle.

(Meillähän on TV-ruudun kautta käytössä myös tietokone, eli vaikka tuota telkkariksi kutsuukin niin tietokone käytössä se on arviolta 95 % ajasta, joskus saattaa mennä viikkoja ennen kuin edes kääntää varsinaisen TV:n puolelle. Kuitenkin elokuvia ja areenan sarjoja tulee katsottua, joten vähän telkkaria katsovaksi ei itseään passaa luokitella.)

Tämä oli yllättävän pitkään vievä vaihe tässä urakassa. Noita johtoja riitti ja riitti joka laitteesta! Onneksi olin kerrankin järkevä ja merkkasin ja numeroin kaiken. Ei mitään ongelmia takaisin asentaessa. Pitkään vei myös kaiken sen pölyn imuroimisessa, jota tuonne johtojen sekaan oli kertynyt. Jos on vain keinoja, miten saada johdot suojattua sen verran pölyltä, että imurointi tulee helpommaksi, saa kertoa kommenteissa. Nykyinen tulos on yhtä sekamelskaisen näköinen kuin ennen ja tiedän, että se tulee keräämään paljon pölyä.

 Tämän yhteydessä kerättyä tuli myös kaikki ylimääräiset johdot, joita oli, mutta vähemmän kuin olin uskonut. Noissa laitteissa vain on paljon johtoja, jotka antoivat sekaisen ja ylimääräisen vaikutelman. Kivointa oli päästä eroon lattialla kulkeneesta ylimääräisesta antennijohdosta, joka olikin ollut haitolla siivotessa.

Paketti kasaantuu pikkuhiljaa...

Kaiuttimenjohdot ja nettipiuha pääsivät kulkemaan katon rajaa pitkin entisen lattian rajan sijasta. Suuri tervetullut muutos tämäkin. En ole muuten ajatellutkaan aikaisemmin miten paljon varoin astumasta niiden lattiaan kiinni teipattujen johtojen päälle, kun tuntuivat ikävältä jalkapohjissa. Johtojen poislähdön jälkeen astelin vaistomaisesti johtojen paikan yli monta päivää, vaikkei mitään varottavaa ollutkaan.

 Kuvassa näkyy vain kaiuttimen johto, nettijohto piti kiinnittää vasta myöhemmin, kun ei ensin ollut tarpeeksi pitkää nettipiuhaa, että olisi yltänynt kiinni modeemiin asti, enkä minä nyt kokonaista iltaa sentään ilman nettiä voi viettää! Äitin varastoista se pitempi johto sitten löytyi ja päätyi paikalleen. Nuo naulat, joissa on valmiina tuo johdonkiinnitysosa, ovat luvattoman heikkoja. Katkaisin vaikka kuinka monta ja menetin hermoni jo niille.

Ovet jo paikallaan, Edistystä! Huonekalujen sijainnit ovat lopulliset, eli toinen kirjahylly jäi pois ja siirtyy kangaskaapiksi. Toiseen kirjahyllyyn mahtuivat kaikki kirjat oikein siististi, vaikka lattialla kirjakasa olikin varsin vaikuttava.

Siinä sitten helat paikallaan. Valitettavasti ostin aivan liian vähän heloja, enkä tiedä mistä näitä nyt keksisi lisää. Yritän olla rohkeampi värien käyttäjä sisustuksessa ja valitsin turkoosinvihreät tuttujen ja turvallisten mustien sijasta.

                           

Maatuskaperhe paikallaan digiboksin päällä, Nämä ovat kulkeutuneet kotoa ja ovat nyt asustaneet digiboksin päällä ainakin vuoden verran. Niin kivan näköinen perhe, että ansaitsevat erityismaininnan.

Kaikki valmiina! Kuvaa vain yhdestä pienestä kulmasta, koska kuvaustaitoni ovat niinkin loistavat, etten kelpuuttanut muita. Kuvakulmasta jää siis puuttumaan kirjahylly, mutta sen paikka olikin jo aiemmassa kuvassa. Olohuoneen toista puolta en nyt kuvannut ja laittanut esille, koska siellä on muutamia väliaikaisratkaisuja ja vastaavia, joita en nyt ihan vielä laita esille, jos ollenkaan.

Valokuvaseinällä olevan piirongin olen myös kunnostanut itse ehkä noin kolmisen vuotta sitten. Kunnostuksen alkaessa se oli ollut muutaman vuoden varastoituna vanhaan luhtiin (eli aittaan),  eli kylmä tila kyseessä. Sitä aiemmin se oli useita useita vuosia kylmässä eteisessä, eikä siitä ollut mennyt kuin kansi rikki. Loistavaa laatua siis loppuunsa. Piironki on ukkini ostama ja se on peräisin 50-60 luvulta.

Pöydällä sattuvat näkymään myös villasukan tekeleet, jotka eivät ihan vielä ole valmiit.

Pitkä postaus tuli tällä kerralla, mukavaa jos jaksoit lukea loppuun asti. Ideoita tulevien blogitekstien aiheista voi antaa kommenttiboksiin ja lukijaksikin saavat kaikki halukkaan ilmoittautua. Mukaan vain!

Lukemisiin!

Pienesti kirpparointia

Tuli käytyä viime viikonloppuna Oulussa päin sukuloimassa ja samallahan piti käydä myös kirppiksillä. 

Viihdyn yleensäkin kirppareilla paremmin kuin muissa kaupoissa. Valikoimaa ei ensinnäkään tiedä etukäteen oikeastaan mitenkään ja aina voi löytää jotain, tai sitten ei. Kohtuuhinnalla tottakai, ylihinnoitellut tuppaavat jäädä sinne hyllyyn (5 euroa nukkaisesta ja ohuesta t-paidasta? nou vei..). Kärsivällisyyttä kirppistely tosin vaatii, joskus voi mennä pitkäkin aika, ettei löydy yhtään mitään, ja sitten yhtäkkiä löytyykin vaikka mitä (eli yleensä silloin kun rahavarat on tiukilla, löytyisi parhaimmat/kivoimmat/tarpeellisimmat tuotteet).

Mutta mitäs sieltä Oulun kirppareilta sitten löytyi? Alla olevassa kuvassa saaliit 1kirppikseltä sekä paljekirppikseltä.

Sieltähän löytyi. Oranssi-valkoinen tuubikaulahuivi, jossa on kiva porokuviointi. Olin katsellut tätä samanlaista aikaisemmin toisella kirppiksellä musta-harmaana, mutta sen ollessa heikompi kunnoltaan, jätin sen sinne. Tämä sen sijaan pääsi mukaani euron tahi kahden hinnalla, en enää muista. Alunperin on Seppälän valmistuttama. Seppälältä on myös musta bolero, joka on noin kokoa 42-44, mutta eihän tuo liian isolta tuntunut näin s-kokoisenakaan. Venyvää mallia kyllä. Mukava perusvaatekaapin osanen toppien ja t-paitojen kanssa käytettäväksi. Tämä maksoin kokonaisen euron.

Punaista, ruudullista paksuhkoa kangasta oli ainakin puolitoista metriä. En ole mitannut kuinka paljon, mutta huonolla arviointi kyvylläni näin arvelen. Kangasvarastoa on aina välillä hyvä kasvattaa. Ja oli vain 3 euroa! Halapaa ku mikä! Pieni kynttilälyhty maksoi euron verran ja oli vielä paketissaan, eli käyttämätön. 

Ikeasta peräisin oleva kori (4 euroa) pitää sisällään Imperium lautapelin. Pidän kovasti lautapeleistä ja ostelen niitä aina kun sopiva kävelee vastaan. Sitten odottelen pelikaveria, ei tuo miespuoli ole niin innostunut lautapeleistä kuin minä. Hyvä kuitenkin ettei inhoakkaan, niin pääsee joskus pelaamaan. :)

Kaksi ylläolevaa kuvaa ovat mekosta, joka löytyi Facebookin Uniikkikirppikseltä 20 euron hintaan (sisältäen postituksen). Luultavasti kallein vaate/kirppisostokseni todella pitkiin aikoihin, mutta kyllä sen arvoinen. Tosi mukava päällä ja kivannäköinen. Mekko on käsityötä, en tiedä kenen tekemä on, mutta siististi tehty. Takana kiva yksityiskohta selässä. Vieläpä sopivalla korkeudella, kaupasta ostettujen kohdalla reiät selässä ovat yleensä liian alhaalla, jolloin niiden käyttö jää kyllä todella vähäiselle, kun ei rintsikoiden paljastelu kiinnosta.

Fyysiseltä kirppiskäynniltä sattui mukaan enemmän tavaraa kuin tavallisesti. Jatkossa kirppispostauksissa on oletettavasti löytöjä pitemmältä ajalta, kun löydän yhden tavaran sieltä ja toisen täältä. 

Ensi kerralla varmaankin on sisustusjuttuja tiedossa, olkkariin on tulossa vähän uutta sisustusta. Siitä sitten ensi kerralla. 

Lukemisiin!

Pihajuttuja

Olen puutarhanhoidossa aika aloittelija, ja piha onkin melko alkutekijöissään. Kuvista olisi tietysti saanut parempiakin, jos ne olisi otettu heti ruohonreikkuun ja kitkemisen ja risukasojen ja muiden epäilyttävien näköisten kasojen siivoamisien jälkeen. 

Mutta ei. Laitetaan näkyviin se oma laiskan ihmisen todellisuus, jossa kaikki on vähän sinne päin. Kuten puupino, joka on nyt jo kahdesti romahtanut, ja sinänsähän se olisi kiva jos ne puut saisi nätisti pressun alle talveksi. Sen taisin kuitenkin piilotella kuvista. Ja etupiha on myös kuvaamatta, koska siellä kaikki kasvaa nyt vähän villinä ja ruohonleikkurilla en ole alueella käynyt sitten viime kesän. Se on sitten ensi kesän murhe taas se.

Suunnitelmia kyllä pihalle on. Etupihalle on toiveissa saada isohko ja helppohoitoinen perennapenkki suhteellisen isoine kasveineen. Sellainen siisti ja mukavasti nurmikkoa pienentävä. Etenkin nurmikkoa pienentävä. Takapihan puolella ehkä myös sellainen pikkuinen perunamaa. 

Tämä on näkymä kun astutaan ovesta ulos. Edes yksi kauniisti kukkiva ja kestävä kukka, siis ainakin vielä, eihän tuo ole tuossa ollut kovinkaan kauaa. Mutta uskoisin että se kestää ihan kivasta vielä vähän aikaa, kun kerran syyskrysanteemin nimellä myytiin. Soran puolella näkyy myös kivasti läpitulleet heinät ja voikukat. Tyylikästä.

Näkymä portailta takapihalle. Mukana myös ahkera puutarha-apuri. Edessä terassin vieressä oleva nurmikko on keväällä istutettua. Siitä näkyy vielä aika paljon multaa läpi, joten pitää varmaan pikkasen vielä heittää ruohonsiemeniä kaveriksi.

Nämä peikonvarpaat löytyivät juhannuksen aikaan Powerparkin lähistöllä olevasta kauppakeskuksesta Alahärmästä. Olivat alessa ja kympillä lähtivät mukaan.

Siinä sitten terassi (Nimityksestä en tiedä onko tämä terassi vai patio vai mikä. Kuhan nyt on paikallaan, se on tärkeintä.). Tuolit löytyi Tokmannilta sopivaan hintaan ja grilli nyt on usemman vuoden vanha. Kestää jopa meidän hellää (eli ei) kohtelua. Pöytää ei vielä ole, mutta se etsiytyy paikalle tai rakentuu paikalle. Saa nyt nähdä. Myös pieni Lidlistä ostettu pensasmustikan taimi odottaa maahan pääsyään. En tiedä yhtään miten se jaksaa talven yli, mutta pitäähän se kokeilla.

Porkkanaa ja tomaattia!

Porkkanasta tulee mielestäni hyvä sato. Istutin sitä viiden metrin istutusnauhan verran ja ole jonkin verran nykinyt väleistä pois liian lähekkäin kasvaneita porkkanoita. Makeitakin ovat.

Tomaattiraukat eivat kerkeä millään tomaateiksi saakka kun kukkivat nyt täyttä päätä. Samoin tekee avomaankurkku josta ei nyt ole kuvaa. 

Herneistäkään ei jotain syystä ole kuvaa. Eilen vetelin koko puskan alas ja poimin pois kaikki loput herneet. Isoja ja ei niin hyviä. Jospa maistuvat  kypsennettynä paremmilta.

Vielä tämän syksyn aikana olisi tarkoitus rakentaa toinen tuollainen laatikko tuohon viereen. Siitä sitten lisää jos/kun tämä toteutuu.

Tässä muuten todiste, miten kestäviä kasvit ovat näin "hellästä" hoidosta huolimatta. Tämä keväällä traktorin kaatama lumipalloheisi kukki oikein kauniisti tämän kesän, ja kasvatti näin komeasti uutta pystyyn päin kasvavaa vartta. Nyt viimein kaatunut osa sai tuomion joutua katkaistuksi (uusilla hienoilla) oksasaksilla, sekä kuivatuksi ja poltetuksi saunan uunissa. Mutta tulevaisuutensa on turvannut!

Tässä vielä eteisessä lasin sisäpuolella kasvavat kasvit. Katotaan kuinka pitkälle pysyvät tämä vuonna elossa. Olen tavallisesti ollut melko taitava tappamaan sisäkukkiani. Sinnikkäästi minä silti yritän. 

Ja lopuksi puutarha-apulaisen taidonnäyte siitä, mitä ulkona pitää tehdä. Nauttia! 

Hyvää viikonloppua!