Käsilaukku - kierrätysmateriaaleista

Viimeinkin tämä laukku on valmis ja käytössä!

Tätä laukkua on tehty pitkään ja hartaasti, sekä hartaasti ja pitkään, eli koko viime syksy kansalaisopiston ompelukurssilla. Mutta kyllä kannatti. En ilman opastusta olisi varmastikaan oppinut tekemään näin hyvän näköistä laukkua. Onhan siinä tietenkin tuhat ja yksi virhettä ja paremminkin olisi jotkut kohdat voineet onnistua, mutta katsokaa miten kiva se on! 

Lähes kokonaanhan tämä laukku on tehty kierrätysmateriaaleista. Ulkopuolella on keinonahkaa, joka on peräisin arviolta 80 - 90 -lukujen vaihteesta ja todennäköisesti säästin sen varmalta roskakorikohtalolta. Takin vuorikangas ei kuitekaan saanut samaa pelastusta, vaan päätyi roskiin. Keinonahka on aika ohutta ja kepeänoloista, joten en ihan tiedä miten hyvin tämä tulee kestämään käytössä. Toivottavasti ainakin jonkin aikaa, kun kuitekin on kunnolla kerrankin tehnyt. En tiedä olisiko laukun pikkutaskujen tekeminen edes onnistunut siististi paksummasta nahasta, mutta se lienee kokeilemisen arvoinen asia vielä joskus. Laukun etupuolella olevien pikkutaskujen ketjut ovat vanhoja farkkuketjuja, joita on jostain syystä kertynyt ihan reippaanlaisesti nurkkiin. Päällä oleva ketju on uusi, mutta niin kauan sitten ostettu ja kertaalleen unohdettu, että sehän on kuin ilmainen. Ainakin melkein.

Tausta puoli on ihan vain tasainen. Molemmilla puolilla on käytetty hyväksi takissa valmiina ollutta saumaa tehokeinona. D-renkaat on kierrätetty ja ovat peräisin isäni vanhasta metsärepusta. Hihnojen sisällä on tukena reppuhihnaa, joten ne eivät veny ja vanu käytössä miten sattuu.

Vuorikankaan olen saanut jostain. Se oli alunperin joku 80-luvulla peräisin oleva ohut ja sähköistävä paita, jossa oli kuitenkin aivan upea kuvio, joka ei pääse tässä kuvassa kovin hyvin kuitenkaan esille. Punainen ja musta ovat kuitenkin lempivärejä joten tämä kangas sopii kuin nenä päähän,

Kaikissa laukussa olevissa kankaissa on silitettyvä tukikangas kiinni. Se tukevoittaa jonkin verran, mutta suurin tukija on vuorikankaaseen kiinni tikattu levyvanu. Siitä en muista oliko se ostettua vai kierrätyttyä, luultavasti ostettua. Pohjassa ja hihnojen kiinnityskohdassa on alla palaset oikeaa tukevaa nahkaa korostamassa laukun ryhtiä ja tekemällä laukusta kestävämmän.

Tämä on ollut varsin mukava projekti ja on saanut harsia ja purkaa enemmän kuin moneen vuoteen näillä hermoilla on harsittu ja purettu. Ehkä se harsiminen ei jatkossa ole niin suuri peikko. Laukkuja tulen varmasti tekemään tämän jälkeen lisää ja aion onnistua entistä paremmin. Tästä saatujen oppien avulla onnistuin nimittäin tekemään edellisen postauksen eväslaukunkin varsin tyydyttävällä tavalla.

Blogin osalta mielessä pyörii oikein mukavasti mahdollisia bloggaus aiheita, myös muitakin kuin käsitöihin liittyviä. Katsotaan mitkä tulevat valituksi ja mitkä hylätään :)

Hyvää loppuviikon jatkoa kaikille!

Eväskassi

Ompelua tällä kertaa. Tein miehelle synttärilahjaksi tukevan eväskassin, kun sitä toivoi. Tarvitsee töissään, kun pitää olla mukana eväitä niin onhan se mukavampi kantaa kunnon eväskassissa kuin muovipussinreuhkassa kerta toisensa jälkeen.

Ulkopuoli on tummansinistä enstex-kangasta ja vuori vaalean sinistä ulkoilukangasta, tarkemmin en materiaalista tiedä. Ostoperuste oli Sulo Vilén -tyyppinen "Noku halvalla sai". Välistä löytyy 150 g levyvanu, jonka tikkasin kiinni vuorikankaaseen.

Oikea värisävy näkyy parhaiten ehkäpä tässä kuvassa. Useita kuvia piti muokata paljon vaaleammaksi, että jotain edes erottui. Tikkasin laukusta vetoketjun ympäryksen. Hyvin otin tähän kuvaan myös sattuneen virheen, eli tikkaus on yhdessä kohtaan lipsahtanut vetoketjun puolelle, eikä ole tasaisesti. Koska olen laiska purkaja, olen aika hyvä sietämään tälläisiä pikkumokia.

Tässä kuvassa piti taktikoida, ettei pohjaan jo tullut kahvitahra näkyisi. Eli käytössä on jo ollut, heti valmistumisestaan.

Pohjaan on kiinnitetty tukevoittamaan vielä palanen jumppamattoa. On siis oikein tukeva laukku.

Uusi vuosi on siis alkanut varsin käsitöisissä merkeissä. Nähtävästi sama meno on jatkumassa. 

Hyvää sunnuntain jatkoa itse kullekin! :)

Kitkuttelua

Viimeisen parin viikon aikana on tullut neulottua eli kitkuteltu menemään. Nyt on ilmeisesti neulominen tosiaankin maistuu ja sitä pitää sitten hyödyntää. Olenkin jo miettinyt että uskaltaisikohan sitä aloittaa huivin teon, kun sitä on vuosia katsellut ja aina arvellut ettei kuitenkaan saa loppuun asti tehtyä.. Katsellaan katsellaan.

Nämä sukat valmituivat reilussa viikossa ja ohje löytyy novitan uusimmasta sukkalehdestä Kumpula nimellä. Lehteä löytyy kauppojen lankaosastojen yhteydestä.

Sukan kuvio on hankalan näköistä, mutta todellisuudessa hyvin helppoa kuvioneuletta, joka toimisi myös yksivärisenä, mutta väriraidat tuovat kuvion esiin erittäin hyvin.

Note to self: siivoa kuvan ottopaikan taustalta roskat pois ennen kuvien ottamista ;)

Sukkaset matkasivat äidilleni. Lankoina käytin Novitan 7-veljestä raita ja perusvalkea sekä puikkokoko 3,5.

Lisäkitkutteluna syntyi sitten lapaspari, jonka toinen pari ootteli valmistumistaan jo ennen joulua ja jäi innostuksen puutteen jalkoihin. 

Kuvio on viime keväänä Virtain nimikkolapasiksi valituista karhukintaista. Kuosin suunnittelija on Kuosiverstas.

Kuvion nappasin näkemästäni kuvasta, muuten en ohjeita noudattanut, vaan muuten tein lähes tutun lapasmallin mukaisesti.

Tavallisesta resoriranteesta poiketen tein käännetyn suuaukon ranteeseen. En tiedä mikä tälläisen suuaukon nimi virallisesti on tai mistä siihen löytyy ohje kun itse olen sen joitain vuosia sitten opetellut juuri niihin sellaisiin kesken jääneisiin sukkiin. Tämä neulotaan siten että kun ollaan neulottu oikeaa tarpeeksi pitkästi, (näissä 14 kerrosta) käännetään työ sisäkkäin kaksinkerroin siten, että ensimmäiseltä neulotulta kerrokselta neulotaan silmukat kiinni siihen 15:lle kerrokselle. 

Lankana näissä lapasissa on Red Soft heartin akryylilankaa ja puikkoina käytetty kokoa 3.